Fotoni.org - Markus Lehto
8.7.2007, 0:41

Tuska 2007

Kaikki Tuskan kuvat ovat vihdoinkin netissä. Koosteita pyllähti nyt sitten jokaiselle päivälle oma bänditöräyksensä ja vielä kaupantekijäisiksi yksi setti pelkkää yleisöä. Toivottavasti kuvat viihdyttävät edes jossain määrin, mukava niitä ainakin oli ottaa! Pikkukuvaa klikkaamalla galleriaan, totuttuun tyyliin.




Perjantai, 29.6. Bändeinä kuvissa Scent of Flesh, maailman nopein bändi DragonForce, Maj Karma, Immortal ja verta tursuava Turisas.

Lauantai, 30.6. Loppuunmyyty mutta silti sangen rauhallisesti kulunut festarin vilkkain päivä. Bändit Misery Index, Profane Omen, Thunderstone, Legion of the Damned, Isis, Nicole sekä pakan laitimmaisena norjan lahja musiikkipiireille, Emperor.

Sunnuntai, 1.7. Päätöspäivän viimeiset puristukset tarjoilivat Mercenary, Blind Guardian, aina yhtä tiukka Finntroll, Moonspell, näyttävyyden kulminoituma D'EspairsRay armottoman fanaattisen yleisönsä kera sekä vanha kunnon festarihöylä Stratovarius.

Yleisö. Ja vielä viimeisimpänä erillisenä pläjäyksenä suppea reportaasi juhlan värikästäkin värikkäämmästä kävijäkatraasta. Jos bongaat itsesti tai tuttusi, ota yhteyttä! Kuvat saatavilla omaan käyttöön.

Myös Huumakuva.net tarjoilee tapansa mukaan maan kattavimman ja korkeatasoisimman festariraportin näistäkin kekkereistä. Muista katsoa!

2.7.2007, 11:41

Tuskaton viikonloppu

Tuska on nähty, koettu ja takanapäin. Kerrassaan hubaa oli! Perjantain muutaman niukan sadekuuron jälkeen taivas selkeni ja arska pääsikin mollottamaan koko viikonlopun ajan. Pilvipeitteen repeäminen ei olisi voinut sattua pahemaan rakoon, aurinko kun kurkisti ensimmäisen kerran kunnolla juuri Immortalin keikan alussa. "Cursed the sun.." kuului vain lavalta... :) Immortalille kävi siis täsmälleen päinvastoin kuin kollegoilleen Dimmuille Saunassa. Dimmu Borgirin aloittaessa soittonsa taivas nimittäin tummeni ja repesi ukkosena liuhulettien niskaan. Noh, ehkä parempi silti näin päin.

Kuvaus- sekä bäkkärijärjestelyt Tuskassa olivat jälleen kerran näin kuvaajan näkökulmasta varsin mallikkaasti hanskassa. Ohjeita jaeltiin lavan nurkalla selkeästi, niissä ei ollut mitään purnaamista ja ne toimivat hyvin. Yleisin sääntö oli "kolme ensimmäistä biisiä, ei salamaa, ei videota". Suuren kuvaajamäärän takia (kaikki eivät mahtuneet kerralla edes päälavan eteen...) joidenkin esitysten aikana tehtiin tiettyjä poikkeuksia. Ehkä rajuin näistä oli pienemmällä sivulavalla - Inferno Stagella - Legion of the Damned:n soittaessa: Kuvaajat jaettiin neljään ryhmään, joista kukin pääsi vuorollaan kuvaamaan yhden biisin! Onneksi orkesteri oli jäyhän heviä jätkää, joten yleisimmät maneerit tarttuivat kyllä kennolle jo tuon yhdenkin biisin aikana. Keikkoja Tuskassa soitettiin ns. vuorovedoin, eli päälavan soittaessa sivulavat (Inferno & Sue) olivat hiljaa ja päinvastoin. Käytännössä siis yksittäisen kamerajampan oli mahdollista kuvata kaikki päälavan esiintyjät ja joka toinen sivulavalla räyhänneistä. Kolmen biisin säännön vuoksi kuvausrupeamien väliin jäi pakostakin 30...45 minuutin hengähdystauko. Etenkin suoraan paikanpäältä toimeksiantajilleen kuvia lähettäville toimittajille tämä oli luultavasti miellyttävä tilanne.

Ehkä erikoisin ja keikkakuvaajan kannalta mieluisin poikkeus normaaliin kuvauspäiväjärjestykseen tehtiin Thunderstonen keikalla. Bändin itsensä toivomana kuvausrajoitus käännettiin päälaelleen: Kolmen ensimmäisen biisin aikana kuvaus oli kielletty, lopun keikan ajan sai kuvata vapaasti. Kuten bändin itse tilannetta luonnehti: "Me näytetään parhaalta paskaisina!" Aivan totta ja tämän käytännön sopisi yleistyvän. Kolmen ensimmäisen biisin aikana musikantit eivät ehdi juuri edes hikeä otsalleen saada ja meininki on muutenkin tietyllä tavalla varautunutta. Se oikea keikkafiilis saavutetaan yleensä vasta keikan loppupuolella, ehkä kolmen viimeisen biisin aikana. Vaikka kuvaus oli vapaata koko loppukeikan ajan, ei valtaosa kuvaajista viihtynyt lavan edessä paria biisiä kauempaa. Viidennen biisin jälkeen turva-alueelle jäi noin kahdestakymmenestä kuvaajasta vain kaksi. Muut lähtivät jonottamaan päälavalle, jotteivat jäisi kuvaajaryppään hännille.

Kuten edellä mainitsin, photo-passillista populaa oli sen verran paljon, etteivät kaikki mahtuneet samaan aikaan päälavan eteen. Tätä ongelmaa ei vielä perjantaina ollut, kun koko turva-alue oli valokuvaajien käytössä. Lauantaina yleisövapaasta kaistaleesta paineaidan ja lavan reunan välistä oli kuitenkin rajattu erillisellä aidalla hieman alle puolet fotoajien käyskentelytantereeksi. Tämä oli järkkärien ongelmattoman liikkumisen kannalta täysin pakollinen toimenpide, vaikka monen kuvaajan mieleen pieneen karsinaan ahtaminen ei ollutkaan.

Palaan vielä aiheeseen tuonnempana, jahka pääsen tosissani viikonlopun kuvasaaliin kimppuun. Luvassa on todennäköisesti erilliset setit bändeistä ja yleisöstä ja vielä kaupan päälle muutama dokumentaarinen otos. Lähinnä siis jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, miltä turva-alueen tungos näyttää valokuvaajan silmin.

Kiitokset vielä erikseen Inferno Stagen loistavalle henkilökunnalle, hienoa työtä! Suuren suuri käsi myös Profane Omenin pojille & support-tytölle, oli jälleen kerran hieno keikka ja mukava kokemus!

Uusimmat kirjoitukset

2012             
Tammikuu: 1

2011             
Kesäkuu: 1

2010             
Syyskuu: 2
Helmikuu: 1
Tammikuu: 1

2009             
Joulukuu: 1
Elokuu: 2
Heinäkuu: 3
Kesäkuu: 2
Huhtikuu: 1
Tammikuu: 2

2008             
Joulukuu: 1
Syyskuu: 1
Elokuu: 3
Heinäkuu: 3
Kesäkuu: 4
Toukokuu: 1
Huhtikuu: 1
Helmikuu: 1

2007             
Joulukuu: 1
Marraskuu: 4
Lokakuu: 5
Elokuu: 2
Heinäkuu: 2
Kesäkuu: 2
Toukokuu: 4
Huhtikuu: 7
Maaliskuu: 3
Helmikuu: 1
Tammikuu: 1

2006             
Joulukuu: 1
Marraskuu: 1
Lokakuu: 3
Syyskuu: 2
Elokuu: 6
Heinäkuu: 9
Kesäkuu: 7